Pärekorit esiin, toverit! Syksyn tullen on aika vapauttaa sisäinen metsästäjä-keräilijä ja suunnata sadonkorjuuseen – myös kaupungissa.

Sanonta 1: ”Kaikkia sieniä voi maistaa ainakin yhden kerran”

Jos metsään haluat mennä nyt, näet muutakin kuin männyt. Nimittäin sieniapajat, jotka Turun sieniseuran - juu, sellainen on - puheenjohtaja Jouni Issakaisen mukaan ovat Turun alueella harvinaisen monilajiset. Erityisen rikkaita sieniseutuja ovat Ruissalon kaltaiset vanhat ja puustoltaan monipuoliset metsät. Mainioita sienialueita löytyy aivan lähiöiden läheltäkin. Issakaisen mukaan sieneen kannattaa lähteä, kun sateet ovat kunnolla kastelleet maan, siis yleensä syyskuun alusta alkaen. Satoa saattaa saada joulukuuhun saakka.
- Välillä metsässä on hyvä pysähtyä rauhassa istuskelemaan ja mietiskelemään, niin virheitäkin sattuu vähemmän, Issakainen neuvoo.
Jos virhe kuitenkin tapahtuu ja myrkkysientä livahtaa elimistöön, ei kannata jatkaa pienten vihreiden miesten kanssa seurustelua vaan soittaa myrkytyskeskukseen.
Sieniin voi tutustua paitsi metsässä ja sienikirjojen parissa, myös Turun sieniyhdistyksen ja Turun suomenkielisen työväenopiston ilmaisessa sieninäyttelyssä. Näyttely avataan työväenopiston tiloissa osoitteessa Kaskenkatu 5 syyskuun alussa.

Sanonta 2: ”Savinen pelto ei salli koreata kyntäjää”

Erinäisten pikkurehujen viljely ikkunalaudan kukkalaatikossa on usein kirjaimellisesti kuolleena syntynyt idea, mutta onneksi Turun kaupungilla on ratkaisu urbaanien multasormien kasvatushimoihin: kaupungilta voi vuokrata viljelypalstoja kaikenlaisten laillisten kasvien pienviljelyä varten. Aarin kokoisia palstoja on ympäri Turkua, ja vuokra yhdeltä kasvukaudelta on 15 – 20 euroa. Lisätietoja wannabe-maajusseille jakelee 4H-yhdistys, ja varaus ensi kautta varten kannatta tehdä ajoissa!
Turussa ei kuitenkaan pienviljelyä kammoksuvankaan tarvitse olla kasviton. Kaupunki on nimittäin järjestänyt yksilölle mahdollisuuden hakea valmiiksi viljeltyjä herneitä ja auringonkukkia Ruissalon pelloilta. Sadonkorjuu vaatii kuitenkin kasvutilanteen tarkkailua ja valppautta, sillä nopeat syövät hitaiden herneet. Ruissalon pelloille kannattaa yleensä suunnata heinä-elokuusta alkaen.

Sanonta 3: ”Ei omena kauas puusta putoa”

Syksyllä mieli saattaa tehdä makeita omenoita, noita luontoäidin omia pikku rusoposkia. On kuitenkin aiheetonta sonnustautua kommandopipoon ja ajella syysöinä pakettiautolla ympäri lähiöitä omenavarkaudet mielessä. Ystävälliset omakotitaloasukkaat ympäri kaupunkia nimittäin jättävät syys-lokakuussa korikaupalla mehukkaita hedelmiä teiden varsille ohikulkijoita varten.
Luvallisesti omenoita voi metsästää myös kaupungin mailta sijaitsevista omenapuista esimerkiksi alakoulujen ja päiväkotien liepeiltä. Myös monien autioiden talojen pihoilla on koskemattomia hedelmäapajia. Kannattaa kuitenkin varoa petollisia koristeomenapuita, joilla kaupunki yrittää salakavalasti aiheuttaa viattomille omenanystäville vatsanpuruja.

Kainalojuttu:
Ottakaa omenavaras kiinni!

Omenoiden – tai muiden kasvikunnan jäsenten – varastaminen yksityiseltä pihamaalta on rikos siinä missä hiekkalapion tai pihakeinunkin nyysiminen. Koska tekoon ei usein liittyne suunnitelmallisuutta, murtautumista tai satojen eurojen arvoista sotasaalista, kyseessä on näpistys. Tällöin rangaistuksena on sakko.
Turun päivystävän poliisin mukaan yhtäkään omenavarkautta ei teon rikollisesta luonteesta huolimatta ole ainakaan toistaiseksi Turun seudulla ilmoitettu poliisille.

Pauliina Suominen